10. toukokuuta 2018

SOSIAALINEN MEDIA - OPPIMISTEHTÄVÄ 2c: Yrityksen sosiaalisen median pelisäännöt

Kolmas osa toista oppimistehtävää oli etsiä verkosta jonkin työyhteisön sosiaalisen median käyttämisen pelisäännöt. Tehdessäni hakua pääosa olivat kuntia ja kaupunkeja sekä suurempia yhtiöitä. Valitsin kuitenkin tarkasteluuni Kelan.

Mielestäni sosiaalisen median pelisäännöt ovat tärkeä osa yrityksen toimintaa. Niiden laatimisvastuu on yrityksen johdolla, joka koordinoi koko yrityksen toimintaa. Pelisääntöjen tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä, mutta kannustavia. On tärkeää huomioida rehellisyys ja avoimuus. Yritystä koskevissa asioissa tulee kirjoittaa omalla nimellä ja tuoda ilmi se, että edustat yritystä. Pelisäännöissä on hyvä tuoda ilmi myös liikesalaisuuden ja yksityisyyden suojaaminen, tekijänoikeuslaki sekä työntekijän vastuu omasta toiminnastaan toimiessaan osana sosiaalista mediaa. Säännöissä voi olla maininta myös kieliasusta ja kirjoitustyylistä, sillä se vaikuttaa siihen millaisen kuvan yrityksestä saa. Mielestäni valitsemani Kelan pelisäännöt on hyvä esimerkki selkeästä ja yksiselitteisestä ohjenuorasta, jota jokaisen on helppo noudattaa.

"Työstään innostunut ja osaava kelalainen on Kelalle arvokas voimavara myös sosiaalisessa mediassa" on ensimmäinen lause kelalaisten sosiaalisen median oppaassa. Koen, että tämä on varmasti jokaisen yrityksen pyrkimys - ei siis ainoastaan Kelan, joten lausahdus pitää täysin paikkaansa. 

Kela on paljon läsnä sosiaalisessa mediassa ja yrityksen lähtökohtana ovatkin sen arvot: ihmistä arvostava, osaava, yhteistyökykyinen, uudistuva. Kelassa rohkaistaan työntekijää tuomaan esiin oma ammattitaito. Jokainen saa valita itse tapansa toimia sosiaalisessa mediassa, mutta tärkeää on huomioida Kelan asettamat pelisäännöt. Kelalla onkin niin kutsuttu "aloittajan opas", jossa on ohjeita sosiaaliseen mediaan. 

Oppaassa tuodaan esiin esimerkiksi se, että tulee kuunnella ja seurata keskusteluja. Niiden myötä oma asiantuntijuus kehittyy. On myös tärkeää, että kelalainen seuraa työnantajaansa sosiaalisessa mediassa. Oppaassa ohjataan myös valitsemaan oikeat kanavat. Ohjenuora onkin "sinne, missä yleisö on", sillä siellä saa aikaan tulosta. Oppaan mukaan Facebook, Twitter ja LinkedIn ovat hyödyllisimmät asiantuntijalle, sillä ne ovat eniten käytettyjä sosiaalisen median alustoja. Sosiaalisesta mediasta tulisi tehdä myös osa päivittäistä rutiinia!

Kelan sosiaalisen median pelisäännöt jaetaan kolmeen osaan:

1. Kelalainen somessa

Työnantaja saa valvoa ja ohjeistaa miten työaika käytetään ja mitä pelisääntöjä on olemassa, kun käytetään sosiaalista mediaa. Työnantajasta, työkaverista tai esimiehestä ei saa puhua negatiiviseen sävyyn, vaan sävyn tulee olla ystävällinen ja kunnioittava. Myöskään asiakkaan asioista ei puhua. Tärkeää on muistaa myös hyvät tavat, huomioida tekijänoikeuslain säännökset sekä jättää jakamatta luottamuksellinen aineisto.

2. Turvallisesti somessa

Sosiaalisen median turvallisuus Kelan näkökulmasta pitää sisällään sen, että työntekijä ei saa käyttää sosiaalisen median tunnuksissaan Kelan tietoverkon salasanaa tai sähköpostia. Työntekijän tulee myös selvittää käyttämänsä palvelun yksityisyys- ja tietoturva-asetukset. Mikäli sosiaalisessa mediassa tulee vastaan sisältöä, joka vahingoittaa Kelaa, tulee ottaa yhteys viestintäryhmään. Mikäli kohtaa vihamielistä ja uhkaavaa käytöstä johtuen työpaikasta, tulee tästä ilmoittaa omalle esimiehelle.

3. Viestintäryhmä vastaa ylläpidosta

Viestintäryhmä on ryhmä, joka vastaa Kelan nimissä toimivista sosiaalisen median palveluista. Kukaan työntekijä ei voi perustaa omatoimisesti sivuja Kelalle, sillä se vaikuttaa yrityksen julkisuuskuvaan. Viestintäryhmä on toimielin, joka vastaa kaikesta sosiaaliseen mediaan liittyvästä ja puuttuvat asiaan, mikäli sosiaalisessa mediassa leviää Kelaa vahingoittavaa tietoa.

Mutta mikä on mielestäni Kelan sosiaalisen median pelisääntöjen keskeisin viesti? "Ole mukana sosiaalisessa mediassa noudattaen annettuja pelisääntöjä."

SOSIAALINEN MEDIA - OPPIMISTEHTÄVÄ 2b: Digitaalinen identiteetti

Toiseen oppimistehtävään kuului tietosuojan lisäksi tutustua digitaaliseen identiteettiin. Aloitin tutustumisen pohtimalla, mikä oikein on digitaalinen identiteetti.

Lyhyesti määriteltynä digitaalinen identiteetti sisältää sellaiset asiat itsestäsi, jotka löytyvät internetistä. Tähän sisältyvät mukaan myös eri sosiaalisen median kanavat, joihin on rekisteröitynyt. Myös kirjoitetut mielipiteet ja kommentoidut artikkelit ovat osa digitaalista identiteettiä. 

Osana tehtävänantoa oli etsiä itsestä tietoa internetin kautta ja arvioida, ovatko tiedot oikeita. Löysin itsestäni yllättävän paljon kaikenlaista tietoa. Siihen sisältyi niin sosiaalisen median kanavat, kuten Facebook, Instagram ja Twitter. Myös pienemmällä käytöllä olleen LinkedIn:n profiili tuli ensimmäisten hakutulosten joukossa - tähän suhtaudun täysin positiivisesti. Facebookin tuloksiin sisältyi niin henkilökohtainen profiilini kuin myös harrastustani varten luotu sivu, jota päivitän useammin. Sosiaalisen median kanavien lisäksi hakutuloksiin sisältyi muutamia uutisleikkeitä, joita olivat esimerkiksi lukion ja ammattikoulun valmistuvien opiskelijoiden nimilistat. Yllätyksekseni huomasin myös, että Facebookin hakutuloksiin sisältyi myös joiden kavereideni julkaisut, joista saatoin olla reagoinut tavalla tai toisella. Kaikki tiedot kuitenkin olivat oikeita, eivätkä aiheuttanut sen enempää hämmennystä itselleni.

Kaikkien netissä olevien tietojen täydellinen poistaminen on mielestäni lähes mahdotonta. Internetissä on pieniä jälkiä niin monessa paikassa, joten täydellisessä tietojen poistamisessa olisi valtava työmäärä. Jos tietojaan kuitenkin haluaa vähentää internetissä, on mahdollista pyytää tietoja poistettavaksi hakukoneista, kuten Googlesta. Google tarjoaakin tähän mahdollisuutta, mutta kuulemani mukaan prosessi on hyvin hidas ja se vaatii hyviä ja painavia perusteita. Siihen mitä tietoja itsestä löytyy, on merkittävää se mitä julkaisee. Jokaista julkaisua kirjoittaessaan, onkin tärkeää miettiä mitä julkaisee, mihin ja kenen nähtäville. 

Mutta mitä merkitystä on, jos tietoja ja kuvia manipuloi ja muodostaa itselleen tai mahdollisesti myös toiselle henkilölle täysin erilaisen digitaalisen identiteetin? 

Mielestäni tällä on erittäin painava merkitys. Esimerkiksi julkisuudessa tunnettujen henkilöiden kuvia on jaettavana suuret määrät. Sen vuoksi ne on helppo tallentaa vaikka kotikoneelle ja muokata. Julkkiksille tehtävän kuvien muokkauksen vielä ymmärtää, sillä onhan julkisuudessa pysyttävä tavalla tai toisella. 

Mutta mikäli omia henkilökohtaisia kuvia jaetaan muokattuina, vaikuttaa tämä vain omaan elämään ja seurauksista on vastattava henkilökohtaisesti. Mielestäni esimerkiksi työnhaun kannalta on tärkeää miettiä, millaisia tietoja itsestään jakaa. Mikäli internetistä löytyvät tiedot poikkeavat merkittävästi hakutilanteessa ilmoitetuista tiedoista, on sillä negatiivinen vaikutus. Vaikka työnantaja ei saisikaan Googlettaa työnhakijaa ilman asianomaisen lupaa, tehdään sitä paljon ja sitä onkin mahdotonta valvoa. Tällaisessa tilanteessa työnantajan on kuitenkin muistettava mahdollisuus kaimoille ja oltava avoin sille, mitä työnhakija kertoo. Itse en työnantajana asettaisi suurta painoarvoa internetistä löytyvälle tiedolle, sillä sen on voinut kirjoittaa kuka tahansa. Luottaisin työnhakijan sanaan.

Mietin kuitenkin digitaalisen identiteetin manipuloinnin yhteydessä, miksi kuvia muokataan niin paljon? Taustalla on varmasti vahvana itsetuntoon liittyvät tekijät. Tällöin henkilö haluaa usein olla jotain muuta kuin on ja se johtaa kuvien ankaraan muokkaamiseen. Tämä kuitenkin saattaa aikaansaada vääristetyn kuvan todellisuudesta. 

Julkisuuden henkilöt - kuuluuko tietoja löytyä sosiaalisesta mediasta vai ei? 

Mielestäni tämä riippuu täysin julkisuuden asemasta. Mikäli toimii matalammalla tasolla esimerkiksi yrityksen hierarkiassa, ei tietoja tarvitse löytyä. Mutta mikäli kyseessä on esimerkiksi suuryrityksen johtaja, on hänelle varmasti etua sosiaalisen median näkyvyydestä. Tällöin häneen on helpompi samaistua ja etenkin luottaa. Kaikki virat ja toimet, joissa on päätäntävaltaa tai mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, on mielestäni positiivista, että tietoa löytyy internetistä. 

Mutta entäs poliitikot - kuuluuko tietoja löytyä? Tätä itse asiassa googlasin ja löysin mielipiteen siitä, että tulisi löytyä, sillä heidän vahvojen mielipiteiden myötä olisi hyvä nähdä myös faktoja henkilön omasta elämästä. Itse pidän myös tärkeänä esimerkiksi koulutustaustaa. 

Pienempien kuntien kuntavaaleissa on usein helppoa äänestää, sillä kaikki tuntevat kaikki. Ääni saatetaan antaa sille, jonka kanssa ollaan muutenkin tekemisissä. Mutta mitä jos haluaa löytää tietoa lisää ehdokkaista kuntavaalien aikana? Olen itse törmännyt siihen, että pienellä paikkakunnalla ei tietoja niin vain jaella - juurikin siitä syystä, että kaikki tuntevat kaikki. Äänestäjän näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää saada ehdokkaasta tietoa. 

Ymmärrettävää on julkisuuden henkilöiden kohdalla kuitenkin myös se, että heillä on myös oikeus pysyä poissa sosiaalisesta mediasta, kuten muillakin niin sanotuilla "tavallisilla tallaajilla".


9. toukokuuta 2018

SOSIAALINEN MEDIA: OPPIMISTEHTÄVÄ 2a - Tietosuojakysymykset

Toisena oppimistehtävänä sosiaalisen median verkkokurssilla oli tutustua tietosuojaan, digitaaliseen identiteettiin ja pelisääntöihin. Ensin verkosta tuli etsiä keskusteluja tietosuojakysymyksistä esimerkiksi foorumeilta, yhteisöistä, keskusteluista- ja kommenttialueilta. Lisäksi keskusteluun tuli osallistua näillä foorumeilla.

Tällä hetkellä oli nähtävillä paljon julkaisuja (niin keskusteluja kuin artikkeleitakin) 25.5.2016 voimaan astuneesta EU:n tietosuoja-asetuksesta. Kyseistä asetusta on toteutettu jo lähes kahden vuoden ajan, mutta vasta 25.5.2018 sitä vastaan toimimisesta voidaan rangaista. Rangaistukset ovatkin suuria ja keskusteluissa on käynyt ilmi myös miten vakavasti näihin tulee suhtautua.

Osallistuin keskusteluun alla olevilla foorumeilla/artikkeleissa, joissa käsiteltiin kyberturvallisuutta, joka on myös merkittävä osa tietosuojaa.



Oppimistehtävään kuului myös pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä:

Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävän henkilön pitäisi huomioida tietosuojan näkökulmasta?

Mikäli työyhteisössä käytetään erilaisia sosiaalisia verkkopalveluita, on ensiarvoisen tärkeää muista nettietiketti ja sen säännökset. Tulee muistaa, että kaikki on julkisesti nähtävillä eikä kerran nettiin julkaistua saa koskaan sieltä pois, vaikka itse julkaisun poistaisikin. Siitä jää aina johonkin jälki.

Yrityksissä tulisi olla tarkat pelisäännöt, mikäli sosiaalista mediaa käytetään. Julkaisut saavat olla sellaisia, jotka sopivat ulkopuolisen silmille. Materiaalin tulee olla myös sellaista, joka edustaa työnantajaa. Näin ollen kaikki työnantajaan kohdistuva negatiivinen puhe, pilkka ja iva tulee jättää pois. Myöskään työkaverin tai asiakkaan asioita ei saa levittää sosiaaliseen mediaan. Lisäksi työpaikan sisäiset asiat tulee käsitellä vain työpaikalla sovittuja reittejä pitkin.

Verkossa toimittaessa on tärkeää huolehtia myös virustorjunnasta sekä palomuureista. Näiden on oltava kunnossa niin työpaikan tietokoneella kuin mobiililaitteillakin. Sovellukset tulee hankkia virallisia reittejä pitkin, sillä sovelluskauppojen ulkopuolelta hankitut sisältävät usein esimerkiksi viruksia tai muita haittaohjelmia. 

Kun verkkoon julkaistaa, on negatiivinen asia julkaistava rakentavasti. Tärkeää on myös muistaa tietosuojan säännökset, sillä Suomessa on voimassa henkilötietolaki, laki yksityisyyden suojasta sekä tekijänoikeuslaki. Myös EU:n tietosuoja-asetus on tärkeä!

Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?

Avoimuus on tekijä, joka lisää tietoisuutta yrityksen toiminnasta ja siten edesauttaa kehittämään yrityksen toimintaa. Läpinäkyvyys taas omalta osaltaan parantaa tuotetta ja palvelua antaen asiakkaille mahdollisuuden muokata omaa mielikuvaansa tuotteesta tai palvelusta.

Yrityksestä lähtöisin olevan viestinnän tulisikin olla avointa ja salailematonta viestintää. Mikäli yrityksen sosiaalisen median kuva on sulkeutunut, tulee ulkopuoliselle usein epäilys siitä, että yritys salailee jotakin. Ja kun uteliaisuus yrityksen ulkopuolella kasvaa, saadaan tällaiset asiat usein selville.

Myös liiallinen avoimuus voi olla haitaksi. Esimerkiksi jos työntekijä tai yrityksen omistaja jakaa liikaa tietoa omasta henkilökohtaisesta elämästään, voi se vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Sosiaalisessa mediassa tulisikin keskittyä työpaikan ulkoisiin asioihin ja huolehtia siitä, että julkaisut ovat vain yrityksen asioita. 

Tärkeää on muistaa rehellisyys ja suoraselkäisyys. 

Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

Pohdin yllä olevaa kysymystä pitkään - olisiko siitä hyötyä lainkaan? Päädyin kuitenkin lopputulokseen, jossa henkilökohtaisista tiedoista voi olla joskus hyötyä.

Mahdollinen hyöty voi syntyä niin sanotuissa henkilövetoisissa yrityksissä, joissa tehdään paljon esimerkiksi henkilökohtaista myyntityötä asiakkaan kanssa. Monilla yrityksillä on esimerkiki Facebookissa ns. "henkilöstöviikkoja", jolloin tietty henkilö ottaa Facebook -tilin haltuunsa ja julkaisee esimerkiksi kuvia omasta työarjestaan. Joskus näihin julkaisuihin on tuotu mukaan myös arkea kotona, esimerkiksi kuva kotoa tai omasta lemmikistä. Silloin tällöin näkee myös jaettavan paikan, jossa kyseinen henkilö asuu. Usein tällaiset some -postaukset ovatkin olleet pidettyjä, ja sen vuoksi keränneet suuremman määrän tykkäyksiä ja jopa kommentteja.

Mutta hyödyttääkö tällainen loppupelissä yritystä? Markkinoinnin näkökulmasta ehkä, mutta muuten ei. Mielestäni henkilökohtaiset jaetut tiedot ovat liian riskialttiita jaettavaksi eivätkä ne kuulu työpaikan sosiaaliseen mediaan. 

Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

Henkilökohtaisten tietojen suojaaminen on erittäin tärkeää. Jokaisella tulisi olla tarpeeksi vahvat salasanat toimiessaan osana sosiaalista mediaa. Salasanoja ei saa missään tapauksessa kertoa muille.

Myös puhelin on tärkeää suojata salasanoin pääsykoodilla. Monet eivät tätä tee, sillä eivät huomioi mahdollisuutta puhelimen varastamiselle. Suojaamattoman puhelimen avulla on helppo selvittää tilien salasanat ja pahimmassa tapauksessa näillä tiedoilla voidaan tehdä tilauksia tai ottaa pikavippejä. Ilkivalta on myös mahdollista. Esimerkiksi kuvat ja tiedostot voidaan poistaa niin puhelimesta kuin mahollisista pilvipalveluistakin. Tämän myötä esimerkiksi tärkeät Rodoksen matkan kuvat voivat olla kaukana bittiavaruudessa, josta niitä ei millään tavoin saa takaisin. 

Työntekijän tulee myös pitää huoli omien tietojensa lisäksi yrityksen tiedoista. Yrityksen sisäisiä tietoja ei saa kertoa eteenpäin. Esimerkiksi suojaamattoman kotikoneen avulla, voi yrityksen tiedot päästä vääriin käsiin vaikka viruksen välityksellä. 

Myöskin liian avoin, työpaikalta kuvattujen valokuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa on erittäin riskialtista. Usein ei tule edes ajatelleeksi, kuinka helposti näiden avulla voi levittää tietoa esimerkiksi asiakkaista, turvapalveluista tai muista yrityksen sisäisistä asioista. 

7. toukokuuta 2018

SOSIAALINEN MEDIA: OPPIMISTEHTÄVÄ 1c - Sosiaalinen media omalla alallani

Ensimmäisen oppimistehtävän aikana olen oppinut, että sosiaalinen media on hyvin vahva tekijä nykyajan työelämässä jokaisella alalla. Oppimistehtävässä oli tehtävänä pohtia, miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää omalla alalla.

Opiskelen Turun ammattikorkeakoulussa liiketalouden tradenomiksi, erikoistuen syksyllä taloushallintoon. Työskentelen parhaillaan päivittäistavarakaupassa myyjänä, jossa on sosiaalisen median merkitys tullut myös tutuksi ja osaksi arkea muutama vuosi takaperin. Myös opiskelun aikana sekä tulevaisuuden työelämässä sosiaalisella medialla on monenlaisia hyödyntämistapoja. 

Kaupan arjessa sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää esimerkiksi markkinoinnissa. Asiakkaille tiedon kulkeminen, esimerkiksi aukioloaikojen muuttuessa, onnistuu myös helposti esimerkiksi Facebookin välityksellä. Asiakas saa sosiaalisen median kautta kosketuksen kaupan arkeen, josta kaikilla ei välttämättä ole kovin erikoista mielikuvaa. Tällä hetkellä Facebookissa käytetään paljon arvontoja, joiden välityksellä ihmiset saadaan tykkäämään sivusta ja siten seuraamaan päivityksiä. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan päivitysten tulee olla hyvälaatuisia, innostavia ja monipuolisia. Pelkät mainoskuvat eivät ole asiakkaan silmissä parasta antia, vaan tulee panostaa itse otettuihin kuviin ja luoda niiden avulla positiivinen vaikutelma. 

Vaikka sosiaalisen median yleistyttyä on negatiivisen palautteen antaminen helpompaa, ei ole syytä sille, miksi ei kannattaisi avata esimerkiksi Facebook -sivuja. Niiden kautta on asiakkaan helpompaa antaa palautetta, mutta myös palautteeseen vastaaminen on yrityksen puolesta yksinkertaisempaa, sillä asiakkaaseen saadaan helposti yhteys. Sosiaalisessa mediassa toimivan yrityksen tulee kuitenkin muistaa, ettei esimerkiksi lähde mukaan asiakkaan aloittamaan kinaan vaan muistaa, että asiakkaan negatiivisiinkin palautteisiin tulee reagoida neutraalisti ja asiantuntevasti. 

Kaupan arjessa on Facebook on merkittävin ja näkyvin sovellus. Myös esimerkiksi Instagramin käyttö on mahdollista ja sellaisen tilin ovat muutamat kaupat jo avanneetkin. Kaupan sisäisessä viestintä on tärkeää ja oman kokemuksen mukaan sosiaalisen median kanavat toimivat hyvin. Silloin tieto kulkee nopeasti, eikä tule tiedon kulkemisen katkoksia. Osittain se kuitenkin aiheuttaa hankaluuksia, sillä osa työntekijöistä ei välttämättä halua niin sanotusti "viedä töitä kotiin" ja saada jatkuvasti viestejä työasioista esimerkiksi vapaapäivän tai loman aikana. 

Opiskellessani ammattikorkeakoulussa olemme käyttäneet paljon erilaisia sosiaalisen median viestimiä. Suurimmassa käytössä on ollut Officen tarjoamat pilvipalvelut. Mielestäni ensimmäisen vuoden opiskelijoiden keskuudessa voitaisiin painottaa entistä enemmän erilaisten sosiaalisen median sovelluksia. Esimerkiksi LinkedInin ja eri keskusteluportaaleiden painottaminen olisi tärkeää. LinkedIn on monelle hyvin vieras ja sen käytön oppiminen olisi tärkeää, jotta verkostoituminen mahdollistuisi mahdollisimman helposti. Myös tulevaisuuden työllistymisen kannalta LinkedIn:n oppiminen olisi tärkeää. Erilaisten keskusteluportaalien hyötynä olisi se, että tieto kulkisi nopeasti esimerkiksi ryhmätöitä tehdessä. Itse koen vaikeaksi, jos ryhmätyön teko tapahtuu monen eri portaalin avulla. 

Mikäli suuntaan ajatukseni enemmän kohti valmistumista ja mietin miten voisin tulevaisuuden työssäni hyödyntää sosiaalista mediaa, on silloinkin monia erilaisia vaihtoehtoja. Taloushallinnon tradenomit työllistyvät esimerkiksi tilitoimistoihin, joissa useammassa on jo tällä hetkellä käytössä sähköinen taloushallinto. Kuten kaupan arjessa, on tilitoimistojenkin arjessa mukana merkittävästi mainonta, sillä kilpailu yritysten välillä on tiukkaa. Usein kuuleekin kysyttävän: "Kuka tarjoaa palvelun edullisimmin?" Yritykset, eli tilitoimistojen asiakkaat, siis kilpailuttavat tilitoimistoja. Tässä on sosiaalisella medialla merkittävä rooli. Asiakkaan tulee löytää helposti yritys netin välityksellä, hänen tulee saada otettua helposti yhteyttä ja myös hintatietojen saaminen on asiakkaalle tärkeää. Tilitoimistoille on tärkeää näkyä esimerkiksi juurikin Facebookissa. Suuremmille yrityksille myös LinkedIn on tärkeä kotisivujen ohella.

Oli ala mikä tahansa, on sosiaalisen median avulla mahdollista niin markkinoida, ottaa vastaan palautetta kuin luoda asiakkaalle positiivinen kuva yrityksestä. Mainonta on myös mahdollista kohdistaa juuri oikealle, potentiaalisten asiakkaiden segmentille. Hyvin tuotetun tuotteen tai palvelun myötä asiakkaan on helpompaa antaa myös positiivista palautetta sosiaalisen median kautta. Silloin se on myös muiden asiakkaiden nähtävillä ja voi vaikuttaa heidän ostopäätöksiinsä positiivisesti.

Omalla alallani tärkein sosiaalisen median alusta on mielestäni jo useasti mainittu Facebook, jonka avulla tieto välittyy helposti vastaanottajalle. Facebookin välityksellä on mahdollista mainostaa myös erilaisissa ryhmiss. Esimerkiksi Turun alueella on muutamia erilaisia ilmoitustaulu -tyyppisiä ryhmiä, joihin kaikki jäsenet ovat tervetulleita mainostamaan tarjoamiaan palveluita. 

SOSIAALINEN MEDIA: OPPIMISTEHTÄVÄ 1b - Yritykset ja organisaatiot

Monet yritykset käyttävät sosiaalista media apunaan esimerkiksi markkinoinnin kohdentamisessa juuri oikealla kohderyhmälle. Valitsin tehtävänannon mukaisesti tarkastelun kohteeksi kolme erilaista yritystä, jotka kaikki toimivat sosiaalisessa mediassa, mutta käyttäen apuna erilaisia toimintatapoja.

Jokaisella valitsemistani yrityksistä on merkittävä rooli osana sosiaalista mediaa. Kaikki ovat aktiivisia - toiset enemmän, toiset vähemmän. Osa yrityksissä julkaisee päivityksiä päivittäin, toisille on tärkeää julkaista silloin tällöin tärkeäksi osoittautunutta materiaalia.

Päivittäistavarakauppaan sijoittuvan suuremman yrityksen sosiaalisen median käyttö on selkeästi hillitympää ja sillä on selkeät tavoitteet. Julkaisuja ei tule kovin useaan, mutta on nähtävissä, että julkaisut ovat selkeästi ajoitetut ja loppuun asti ajateltu. Facebookin käyttö on kaikkein yleisintä, mutta myös Instagramissa on useita julkaisuja. Sen käyttö on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin Facebookin. LinkedIn:ssä on keskitytty enemmän jakamaan tietoa työstä, jota yrityksessä tehdään. Siellä on esimerkiksi videoita, joissa yrityksen työntekijät kertovat työstään. Lisäksi LinkedIn:ssä on nähtävillä avoimia työpaikkoja. Julkaisujen väli on verrattavissa Instagramiin, sillä niitä tulee harvoin. Yritys on selkeästi keskittynyt suosituimpaan ja mielestäni helppokäyttöisimpään sovellukseen.

Kyseisen yrityksen eri myymälät ovat avanneet myös omia Facebook -sivuja tiuhaan tahtiin. Sivujen laatu ja julkaisujen määrä vaihtelevat paljon. Olen jo hieman pidempään seurannut erään myymälän Facebook -päivityksiä, jotka ovat inspiroivia ja tuovat kaupan arjen lähelle asiakasta. He ovat käyttäneet hyödykseen esimerkiksi live-videoita. Vaikka korkeammalla yrityksen taholla viestintä ei ole kovin värittynyttä, on asiakkaan helppo päästä lähelle päivittäistavarakaupan arkea myymälöistä käsin tapahtuvan viestinnän ja markkinoinnin avulla.

Toiseksi yritykseksi valitsin sisustusalan yrityksen. Yritys toimii edellisen tavoin jokaisessa valitsemassani sosiaalisen median kanavassa, eli Facebookissa, Instagramissa ja LinkedIn:ssä. LinkedIn:n käyttö on hyvin vähäistä ja siellä on tuotu esiin esimerkiksi avoimia työpaikkoja. Facebookissa julkaisut ovat ajankohtaisia ja selkeästi markkinoinnin tarkoituksiin tehtyjä, sillä suurimmassa osassa on hinnat esillä tai linkki verkkosivuille. Julkaisut ovat mielenkiintoisia ja niihin on tuotu mukaan erilaisia elementtejä, esimerkiksi kuvia ja videoita on käytetty hyvin osana julkaisuja. Instagram on mielestäni paras sosiaalisen median kanava kyseiselle yritykselle. Jo nyt tehdyt julkaisut ovat monipuolisia, joissa on mukana kauniit kuvat. Sisustus-alalla liikuttaessa kuvilla onkin painava merkitys asiakkaasta riippumatta. Instagramissa on Facebookin tavoin tuotu esille myös hintoja.

Kolmannen valitsemani yrityksen toimiala on täysin eri kuin aiempien. Yritys on mielestäni onnistunut erilaisten sovellusten käytössä loistavasti. Mukana on paljon kuvia ja videoita, asiakkailta kysytään mielipiteitä ja ne otetaan hyvin huomioon. Myös kommentteihin vastataan ripeästi! Yrityksellä on eri toimipisteitä, joista jokainen on mukana Facebookissa sekä Instagramissa omalla tunnuksella. Toimipisteiden välillä on kuitenkin selkeästi nähtävissä eroja siinä, millaisia ja miten usein julkaisuja tehdään. Sekä Facebook että Instagram ovat molemmat keskittyneet asiakkaan palvelemiseen. Julkaisut koostuvat niin aikataulujen muutosten ilmoittamisesta kuin uusien palveluiden markkinoinnistakin. Lisäksi sivuilla on paljon videoita, joissa on kuvattu yrityksen toimintaa keskellä arkea. LinkedIn:ssä yritys ei ole lainkaan aktiivinen, johon luulen olevan syynä yrityksen pienempi koko verrattuna kahteen aiemmin kuvailtuun yritykseen.

Vertailtaessa edellä kuvailtuja kolmea eri yritystä, on niillä paljon samanlaisia piirteitä, mutta jokaisella on myös omanlaisia piirteitä. Sosiaalinen media on koettu helpoksi tavaksi lähestyä asiakasta ja sitä käytetään paljon markkinoinnin keinona. Potentiaalisen asiakkaan kiinnostus halutaan herättää mielenkiintoisilla julkaisuilla, jotka sisältävät esimerkiksi tarjouksia tai arvontoja. LinkedIn:n käytössä oli nähtävissä eniten eroja, etenkin kun yrityksen koko muuttui pienemmäksi.

Kaiken kaikkiaan jokainen yritys on osannut ottaa käyttöön sosiaalisen median erilaiset keinot. Jokaisen osalta on nähtävissä vahva osaaminen siinä, millaista tietoa pitää jakaa asiakkaiden nähtäville. Myös kuvien ja videoiden yhdistäminen hyvin muotoiltuun tekstiin on hyvin hallussa. 

SOSIAALINEN MEDIA: OPPIMISTEHTÄVÄ 1a - Sosiaalisen median sovellukset ja ympäristöt

Olen käyttänyt jo yläkoulun loppupuolelta alkaen erilaisia sosiaalisen median sovelluksia ja ympäristöjä. Monet erilaiset sovellukset ovat tulleet tutuiksi, mutta kuten varmasti monelle muullekin, on Facebook kaikista tutuin sosiaalisen median ympäristö. Tällä hetkellä teen suuren määrän asioita Facebookin välityksellä. Olen yhteydessä ystäviini, käyn kauppaa eri kirpputori -ryhmissä, seuraan eri yritysten päivityksiä sekä päivitän omia henkilökohtaisia sivuja. Kuulun myös useampaan ryhmään, joiden aiheet vaihtelevat niin ruokavaliosta kosmetiikkaan. 

Myös useat päivittäistavarakaupat ovat avanneet omat Facebook -sivut. Työpaikallani vastuullani onkin Facebook -sivujemme päivittäminen. Onneksi en sitä täysin yksin hoida, sillä olisihan siinä suuri vastuu ja työ. Yritysten näkökulmasta Facebook on siis yleistynyt merkittävästi ja harvoin on päiviä, jolloin ei tule yhdenkään yrityksen arvontaa vastaan etusivua selaillessa. Olemme työpaikallamme ottaneet myös käyttöön Facebookin Workplace -ominaisuuden, jossa voidaan esimerkiksi jakaa tietoa sekä kertoa uudistuksista henkilöstön kesken. Workplace on kuitenkin itselläni vielä harjoittelu -vaiheessa, vaikka se mukaileekin alkuperäisen Facebook -sovelluksen tyyliä.

Facebookin lisäksi olen käyttänyt paljon myös Instagram- sekä Snapchat -sovelluksia. Myös Twitter on tullut tutuksi. Lisäksi olen käyttänyt Googlen tarjoamia palveluita laajasti, kuten myös eri kuva- ja videopalveluita, kuten Photobucketia ja Preziä.

Facebookin lisäksi minulle toiseksi tutuin on jo edellä mainittu Instagram. Se soveltuu kaiken ikäisten käyttöön ja sen käyttö on pohjautunut aina # -merkkeihin. Instagramin käyttö on jäänyt itsellä vähäisemmälle kuin Facebook, mutta jaan kuviani siellä silloin tällöin. Useimmiten vain selailen muiden kuvia ja tykkäilen niistä, joskus jopa kommentoin. Yritysten keskuudessa on Instagramista tullut Facebookin tapainen väline viestiä potentiaalisille asiakkaille. Myös Instagramissa on paljon kilpailuja, joiden lisäksi esimerkiksi bloggaajat jakavat alennuskoodeja seuraajilleen tekemällä yhteistyötä yritysten kanssa.

Syyskuussa aloittaessani opinnot Turun Ammattikorkeakoulussa, puhuttiin meille LinkedIn:n merkityksestä. Tuolloin latasin sovelluksen, mutta sen käyttäminen jäi. Nyt tämän kurssin yhteydessä valitsin kyseisen sovelluksen tutkinnan alle, joten avasin Googlen, etsin LinkedIn:n uudelleen ja lähdin tutkimaan sitä tarkemmin. 

LinkedIn on verkkoyhteisöpalvelu ja siten myös hyvä verkostoitumisväline. Palveluun voi kirjoittaa itsestään tietoa, ladata ansioluettelon ja saada suosituksia entisiltä työkavereilta sekä esimiehiltä. LinkedIn ei lukeudu varsinaiseksi työnhaun sivustoksi, vaan sen avulla on mahdollista laajentaa omaa verkostoa ja siten edesauttaa omaa työnsaantiaan. 

Olen itse ajatellut LinkedIn:n tarjoavan apua ainoastaan työnhakuun. Todellisuudessa se on paljon muuta, sillä sen avulla voi verkostoitua ja jakaa tietoa asiantuntijan tavoin muille. LinkedIn tarjoaa myös ajankohtaista ja monipuolista sisältöä. Myös työnhaku ja rekrytointi ovat tärkeitä osatekijöitä LinkedIn:ssä, mutta itse koen tärkeämmäksi verkostoitumisen merkityksen. 

Jos Facebookia ja LinkedIn:ä vertaa toisiinsa, on niillä mielestäni merkittävä ero. Koen Facebookin enemmän vapaa-ajanvieton paikaksi, jossa yritykset harjoittavat markkinointia esimerkiksi jo aiemmin mainittujen arvontojen avulla. Facebookissa jaetaan enemmän omaan henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita, kun taas LinkedIn on enemmän asiantuntija -yhteisö, jossa jaetaan muille omaan erikoisalaan liittyviä asioita. LinkedIn:ssä voi seurata myös itselle täysin tuntemattomia henkilöitä, esimerkiksi jos heidän uransa ovat mielenkiintoisia. Facebookissa on suurempi kynnys pyytää kaveriksi henkilöä, jota ei tunne entuudestaan. Tästä lähtien tulenkin käyttämään LinkedIn:ä useammin osana omaa arkeani juuri verkostoitumisen ja oman asiantuntijuuden kehittymisen vuoksi!